Ukrainan sota painoi Itävallan taloutta vuosia

Ukrainan sota painoi Itävallan taloutta vuosia

Itävallan taloustutkimuslaitos (Wifo) odottaa BKT:n kasvuksi 3,9 prosenttia vuodelle 2022. Tämä arvo ennustettiin jo maaliskuun lopun kevään ennusteessa ja on prosenttiyksikön pienempi kuin taloustutkijat olivat ennustaneet edellisen vuoden syksyllä. Ja vuoteen 2026 mennessä lasku on vain 1,4 prosenttia. 

Nyt esitetty keskipitkän aikavälin ennuste osoittaa, että Ukrainan kriisin vaikutukset rasittavat Itävallan taloutta vielä pidemmän aikaa. Venäjän sota Ukrainaa vastaan ​​vaimentaa Itävallan talouskasvua vuosikymmenen puoliväliin asti.

Vuodesta 2022 vuoteen 2026 BKT:n kasvu hidastuu keskimäärin puoli prosenttiyksikköä. Marraskuussa oletetun 2,6 prosentin vuosittaisen reaalikasvun sijaan näyttää nyt realistiselta vain 2,1 prosentin vuotuinen reaalikasvu. Ja tämä aiempien vuosien jälkeen oli ollut heikkoa Koronan takia ja toipuminen eli voimakas toipuminen olisi oikeastaan ​​ollut odotettavissa.

Se on nyt merkittävästi heikompi: Nykyisessä keskipitkän aikavälin ennusteessa todetaan: ”Kansainvälisen kehityksen perusteella BKT:n kasvu heikkenee keskipitkän aikavälin trendikasvuun, noin 1½ % vuoteen 2026 mennessä (Ø 2022/2026 +2,1 % vuosi, Ø 2010/2019 +1,5 % vuosi).

Tästä "merkittävästä heikkenemisestä" huolimatta väestörakenteen muutoksen laukaisema lisääntyvä työvoimapula aiheuttaa työttömyyden tuntuvan laskun ennustejaksolla: Wifon ennusteen mukaan työttömyysaste saavuttaa kriisiä edeltäneen tason jo vuonna 2022 ja sen odotetaan olevan 6 % vuonna 2026.

Kiinan Omicron-aalto ja ennen kaikkea Ukrainan sota kiihdyttävät ja pidentävät kansainvälisillä markkinoilla jo vuodesta 2021 lähtien havaittua voimakasta hinnannousua. Se johtuu pääosin energian, raaka-aineiden ja välituotteiden jyrkästi kohoavista hinnoista sekä kapasiteetin pullonkauloista ja siitä aiheutuvista toimitusviiveistä johtuvasta kuljetuskustannusten merkittävästä noususta. Wifon asiantuntijoiden mukaan kuluttajahinnat nousevat Itävallassa lähes 6 % vuonna 2022 ja 3¼ % vuonna 2023. Inflaatio on kuitenkin todennäköisesti vähintään ¼ prosenttiyksikköä korkeampi kuin EKP:n 2 % tavoite keskipitkällä aikavälillä.

Vaikka kuluvana vuonna tehdään lisämenoja korkean inflaation aiheuttaman ostovoiman heikkenemisen vaimentamiseksi ja Ukrainan pakolaisten toimitusten turvaamiseksi, vuodelle 2022 ennustettu alijäämäsuhde pysyy ennallaan 2,4 prosentissa suhteessa nimelliseen BKT:hen verrattuna keskipitkän aikavälin arvioon lokakuusta 2021 (sisältäen verouudistuksen). "Tämä johtuu inflaatioon liittyvästä liikevaihdon kasvusta", ennuste sanoi. Vuoteen 2026 mennessä julkisen talouden alijäämäsuhteen odotetaan laskevan 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.