Tätä toimialamme todella tekee juuri nyt

Tätä toimialamme todella tekee juuri nyt

Maailmantalouden näkymät heikkenevät edelleen. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat jo alentaneet ennusteitaan globaalista kasvusta. Syy: Covid-pandemian lisäksi Ukrainan sodassa on nyt lisäkriisi, joka myös rasittaa taloutta. Mutta miten autoteknikot voivat? 

Maailmanpankin mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna lähes prosenttiyksikön alun perin odotettua vähemmän Ukrainan sodan vuoksi. Maailmanpankin pääjohtaja David Malpass sanoi hiljattain, että nyt odotetaan 3,2 prosentin kasvua. Maailmanpankki odotti aiemmin 4,1 prosenttia.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva oli jo aiheuttanut uuden häiriön kokouksessa ennen kuin hän alensi ennustettaan korostamalla, että inflaatiosta oli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tullut "selkeä ja ajankohtainen vaara monille maille ympäri maailmaa". "Tämä on valtava takaisku maailmantaloudelle", sanoi IMF:n johtaja. Maailmantalous oli menettänyt vauhtiaan jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tammikuussa IMF arvioi maailmantalouden kasvuksi vuodelle 2022 4,4 prosenttia. "Sittemmin", Georgieva sanoo, "näkymät ovat heikentyneet huomattavasti." Sen pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas korosti nyt: "Maailmantalouden näkymät ovat kärsineet vakavasta takaiskusta, mikä johtuu suurelta osin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan." Uudessa ennusteessaan IMF odottaa maailmanlaajuista kasvua tänä vuonna vain 3,6 prosenttia. Se on 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa oletettiin. Euroalueen osalta IMF odottaa kasvun olevan 1,1 prosenttiyksikköä hitaampaa eli 2,8 prosenttia. 

Venäjän talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 8,5 prosenttia IMF:n ennusteen mukaan, mikä on 11,3 prosenttiyksikköä tammikuusta. Maailmanpankki odottaa vielä syvempää taantumaa. IMF odottaa Ukrainalle dramaattista taantumaa – talouden odotetaan supistuvan 35 prosenttia sodan vuoksi. 

Inflaation odotetaan pysyvän korkeana aiemmin oletettua pidempään lähinnä sodan vuoksi. Tänä vuonna IMF odottaa teollisuusmaiden inflaatiovauhdiksi 5,7 prosenttia eli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin tammikuussa oletettiin. Kehittyvissä ja kehitysmaissa inflaation odotetaan olevan keskimäärin 8,7 prosenttia, mikä merkitsee 2,8 prosenttiyksikön nousua.

Samaan aikaan KMU Research Austria on julkaissut Itävallan kauppakamarin toimeksiannosta tehdyn kaupan ja käsityön nykyisen taloudellisen havainnon. Autoteollisuus on tietysti erityisen kiinnostunut autoteknikkojen (mukaan lukien vulkanoijat) tilanteesta.

Ja tämä osoittaa, että toimiala on kokonaisuudessaan selvinnyt vuodesta 2021 melko hyvin. 47 prosenttia yrityksistä ilmoitti myynnin kasvusta vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020 - keskimäärin 15,7 prosenttia. Yrityksistä 30 prosentissa myynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja 23 prosentissa myynti laski (keskimäärin 9,2 prosenttia).

Edelliseen vuoteen verrattuna tämä johtaa toimialan keskimääräiseen nimellismyynnin kasvuun 4,0 prosenttia. Kehitys oli siis parempi kuin edellisenä vuonna. Vertailun vuoksi Itävallan talouden kokonaistuotanto (bruttokansantuote) kasvoi nimellisesti voimakkaammin, 6,3 prosenttia.

65 prosenttia yrityksistä pystyi tai joutui korottamaan myyntihintoja vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020, eikä yhdenkään yrityksen tarvinnut laskea hintoja. Keskimäärin toimialalla myyntihinnat nousivat 3,6 prosenttia vuonna 2021. Kokonaiskuluttajahinnat nousivat 2,8 prosenttia (inflaatio) vuonna 2021. Kun otetaan huomioon myyntihintojen muutos, toimialan myynti kasvoi volyymilla mitattuna 0,4 prosenttia. Vertailun vuoksi: reaalinen bruttokansantuote oli 4,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Samaan aikaan teollisuus on myös panostanut ahkerasti. Vuonna 2021 sijoituksia teki 57 prosenttia yrityksistä. Suurin osa investoinneista oli laajennusinvestointeja (44 prosenttia), 41 prosenttia korvausinvestointeja ja 15 prosenttia tehostamisinvestointeja.

Keskimäärin sijoitettiin vuonna 2021 noin 4 100 euroa työntekijää kohden, mikä on 101 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (2 000 euroa), jossa investoinneissa oli tietysti kriisin aiheuttamaa laskua. Kokonaisinvestoinneista 2 700 euroa työntekijää kohden meni rakentamiseen (2020: 900 euroa) ja 1 400 euroa muihin (laite)investointeihin (2020: 1 100 euroa).

32 prosenttia yrityksistä suunnittelee tekevänsä investointeja vuonna 2022. Ja mitkä ovat vuoden 2022 suurimmat haasteet? Kuluvana vuonna 66 prosenttia yrityksistä vaikuttaa liiketoiminnassaan toimittaja- tai toimitusketjun ongelmat, 59 prosenttia byrokratia ja hallinto, 54 prosenttia raaka-aineiden ja materiaalien hinnankorotukset, 49 prosenttia energian hinnankorotukset, 48 prosenttia verot ja tullit, 42 prosenttia ammattitaitoisen työvoiman pula, 18 prosenttia hintakilpailun ja 11 prosentin puute.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 11 prosenttia yrityksistä arvioi liiketoiminnan tilanteen hyväksi (ed. vuosi 2 %), 55 prosenttia kausiluonteiseksi (edellinen vuosi 44 %) ja 34 prosenttia yrityksistä huonoksi (ed. vuosi: 54 %). Kaiken kaikkiaan (hyvien miinus huonojen arvioiden yritysten osuus) huonon liiketoimintatilanteen omaavia yrityksiä on 23 prosenttiyksikköä enemmän kuin yrityksiä. Edelliseen neljännekseen verrattuna mielialabarometri on laskenut, kuten SME Research Austria toteaa.

24 prosenttia yrityksistä ilmoitti myynnin kasvusta vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen (edellinen vuosi: 5 %). 48 prosenttia ei kirjannut muutosta (ed. vuosi: 33 %) ja 28 prosenttia kärsi myynnin laskusta (edellinen vuosi: 62 %). Kaiken kaikkiaan hallitsevat yritykset, joiden myynti laski 4 prosenttiyksikköä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin edellisen vuoden vertailukelpoisella neljänneksellä.

Vuoden 2022 toisen neljänneksen myynti-odotukset ovat jatkuvasti varovaisia: 21 prosenttia yrityksistä odottaa myynnin kasvavan vuoden 2021 toiseen neljännekseen verrattuna (edellisenä vuonna se oli 38 %), 56 prosenttia ei odota muutosta ja 23 prosenttia odottaa laskua (ed. vuosi: 27 %).

Kaiken kaikkiaan pessimistiset arviot hallitsevat 2 prosenttiyksikköä, mutta negatiivinen saldo on alle edellisvuoden tason (siis se oli 11 prosenttiyksikköä).

Huhti-kesäkuussa 2022 21 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä henkilöstön määrää, 67 prosenttia haluaa pitää henkilöstömäärän vähintään ennallaan ja 12 prosenttia suunnittelee vähentävänsä henkilöstöä. "Tämä johtaa keskimäärin 1,3 prosentin kasvuun työntekijöiden määrässä", analysoi SME Research Austria.