Muutoksen riskit ja mahdollisuudet
Ylä-Itävallan tulevaisuusfoorumi keskittyi polttomoottoreiden, polttokennojen, vihreän vedyn ja sähköisten polttoaineiden loppumiseen.

Muutoksen riskit ja mahdollisuudet
100 kiinnostunutta hyväksyi kutsun Oberbank Donau-Forumiin. Autoklusterin johtaja Florian Danmayr esitteli puhujat. Kaikki luennot käsittelivät, millä tekniikoilla voidaan hallita muutosta kohti ympäristöystävällistä, ilmastoneutraalia liikkuvuutta. Anna Grimm Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research ISI:stä Karlsruhesta osoitti tutkimuksillaan, tilastoillaan ja ennusteillaan: Yksittäistä ratkaisua ei ole. "Polttomoottorin loppuminen ei ole kilpailuhaitta eurooppalaiselle autoteollisuudelle, vaan pikemminkin looginen seuraus autonvalmistajien jo tekemästä päätöksestä. Tosiasia on, että OEM-valmistajat ovat jo sitoutuneet akkusähkökäyttöihin strategioissaan."
Keskustelussa korostui sosiaalinen puoli. Sähköautot ovat tällä hetkellä edelleen kalliita, eikä niihin ole varaa sosiaalisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. On olemassa vaara, että ennen polttomoottorin käytöstä poistamista suuri määrä bensiini- ja dieselajoneuvoja ostetaan ennen kuin niitä ei enää ole. Anna Grimm on vakuuttunut: "Uuden teknologian myötä autonvalmistajat ovat aina nousseet yläluokkaan, koska kehityskustannukset on poistettava. Vuoteen 2035 mennessä autonvalmistajat tarjoavat enemmän pienempiä ja edullisia malleja." Myös AVL List GmbH:n vetydivisioonasta vastaava Jürgen Rechberger oli samaa mieltä. Hän kuitenkin huomauttaa: "Sähkönkulutus lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, jos hiilestämme kaikki sektorit. Itävallassa emme pysty tuottamaan riittävästi uusiutuvaa energiaa ja olemme siksi edelleen riippuvaisia tuonnista." Hänen visionsa on teollisuuden siirtyminen vihreään vetyyn. Tästä on hyötyä myös tavaroiden kuljetuksessa pitkiä matkoja matkustavien lentokoneiden, laivojen ja raskaiden kuorma-autojen polttoaineena. Rechberger näkee vain vähän potentiaalia yksityisliikenteessä, koska vedyn kustannukset ovat liian korkeat. Haasteena on myös jakelukysymys: "Meidän on kuljetettava vetyä maalla putkistoja pitkin, kuten maakaasua ja raakaöljyä."
Franz Winkler HyCentA Research GmbH:sta, Grazin teknillisen yliopiston vetytutkimuskeskuksesta, vetosi myös vedyn puolesta. Hän raportoi vety- ja polttokennobussien pilottiprojekteista Villachissa ja Grazissa, jotka ovat jo koekäytössä. Winklerille tämä on tulevaisuuden teknologiaa, joka voi pysäyttää ilmastonmuutoksen: "Sillä ei ole väliä missä käytämme vetyä, pääasia, että emme tuota hiilidioksidia!" Hän teki myös selväksi, että akkukäyttöisillä sähköautoilla on huonompi CO2-tasapaino koko elinkaarensa aikana kuin polttokennokäyttöisillä ajoneuvoilla: "Fraunhofer-instituutin tutkimus on myös osoittanut, että akkusähkökuljetus ei auta meitä ilmastonsuojelussa." Winklerin johtopäätös: "Se on kuin ensiapua: ainoa virhe, jonka voit tehdä, on olla tekemättä mitään!" Itävallalla on onnea, että se voi varastoida vetyä tyhjiin maakaasuvarastoihin. Itävallan ensimmäinen laajamittainen vetyvarasto avataan 27. huhtikuuta Gamperniin Vöcklabruckin alueella. Tällaiset laajamittaiset varastojärjestelmät ovat välttämättömiä kesällä tuotetun ylimääräisen uusiutuvan energian varastoimiseksi talveksi.
Myös metallit ja mineraalit ovat keskeisiä liikkuvuuden kannalta. Suurin osa niistä on kriittisiä raaka-aineita. "Tämä raaka-ainetilanne tuo dynamiikkaa akkukehitykseen", sanoi Martin Beermann Joanneum Researchista. Vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti odotetaan 30 miljoonaa sähköautoa. Beermann täsmensi siksi, mitkä raaka-aineet ovat käymässä vähiin ja mitkä voisivat kattaa kysynnän: "Nikkelillä on lyhytaikainen toimitusriski vuoteen 2030 asti. EU:n on siksi kehitettävä uusia lähteitä." Viime vuosina kaivostoimintaa on edistetty Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Indonesiassa. Liikenne ja sähköntuotanto hiilivoimaloista kuitenkin lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Myös koboltti tulee vähiin, vaikka nykyaikaiset akut säästävät jo tuotannossa kobolttia. "Saamme kohdata suuren ongelman litiumin suhteen lyhyellä aikavälillä", Beermann varoitti. Suurimmat talletukset ovat Chilessä ja Australiassa. Fosfaatista on vielä vähän saatavilla tietoa, mutta yleisesti saatavilla on suurempia määriä. "Grafiitin osalta voimme luottaa suuriin resursseihin, tarvittaessa se voidaan valmistaa myös synteettisesti, vaikka se on mahdollista vain suurella energialla", tutkija sanoi. Myös akkujen kierrätys on tärkeää. "Emme ole vielä siinä, missä meidän pitäisi olla. Yksittäiset tehtaat Euroopassa käsittelevät jo ongelmaa. Pian tulee muutos kiinteistä kierrätysmääristä EU:ssa." Beermann pitää e-polttoaineista parhaillaan käytävää keskustelua tervetulleena: "Se laajentaa ilmastonsuojelun aihetta. E-polttoaineiden etusija tulisi kuitenkin olla aloilla, jotka eivät ole 100-prosenttisesti sähköistettävissä.
Lopuksi HTL Steyrin opettaja Philipp Freischlag esitteli yhdessä opiskelijoiden kanssa projektityön, joka tehtiin yhdessä autoklusterin kanssa. Kyse oli "seuraavan sukupolven" liikkumistarpeista. Tutkituista 91 prosenttia kuuluu Z-sukupolveen eli vuosina 1995-2009 syntyneisiin. Suurin osa kyselyyn vastanneista on 15-19-vuotiaita, kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla. Kyselyn tulokset ovat hieman yllättäviä. Vaikka kaksi kolmasosaa vastaajista haluaa liikkua ympäristöystävällisesti ja ilmastoneutraalisti, 56 prosenttia haluaa jatkaa autolla ajamista. Suurin osa sanoo haluavansa ajaa bensiini- tai dieselajoneuvoilla myös tulevaisuudessa. Vety- ja akkusähköautot seuraavat kaukaa toisella ja kolmannella sijalla. Selvä enemmistö haluaisi käyttää joukkoliikennettä, jos tarjous olisi parempi.