Haluammeko todella robottiautoja?

Haluammeko todella robottiautoja?

Tulevaisuuden autot ovat ajotyypistä riippumatta yhä enemmän automatisoituja – ensiksi ottavat yksittäiset tehtävät ja ajotilanteet ja sitten pystyvät ajamaan itsenäisesti. "Yhtäältä liikenteen määrä ja siten monimutkaisuus lisääntyvät, mutta toisaalta turvallisuus ei saa kärsiä missään olosuhteissa. Automatisoidut järjestelmät voivat helpottaa meitä", sanoo Öamtc:n liikennepsykologi Marion Seidenberger. Autoilijaseuran omat testit osoittavat, että hyvin toimivilla avustusjärjestelmillä voidaan vähentää onnettomuuksia tai ainakin vähentää merkittävästi onnettomuuksien vakavuutta. Mutta esteenä laajalle käyttöönotolle teknisen toteutettavuuden ja oikeudellisten kysymysten lisäksi on kuljettajien hyväksyminen.

Liikkuvuuskerho teki huhtikuussa 2022 kyselyn 860 jäsenen keskuudessa tunnelman vangitsemiseksi. Tutkitut näkevät itseohjautuvien autojen hyödyn ensisijaisesti vammaisille (26 prosenttia), työmatkailijoille ja paljon ajaville (21 prosenttia), vanhuksille (15 prosenttia) ja niille, jotka vaarantavat muita tienkäyttäjiä rattijuopumuksella tai ylinopeudella (15 prosenttia). Kysymykseen, kuinka pitkälle automatisoidulla ajamisella voi tai pitäisi mennä, vastaukset ovat merkittäviä vuoteen 2016 verrattuna: 28 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että auton pitäisi hoitaa kaikki ajotehtävät kokonaan (2016: 17 prosenttia). 57 prosenttia osallistujista sanoo, että auton pitäisi tarjota paras mahdollinen tuki, mutta päävastuu jää kuljettajalle (2016: 63 prosenttia). Vain 13 prosenttia vastaajista uskoo, että autossa pitäisi olla vain perusturvamekanismit (2016: 19 prosenttia).

63 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee automaattisen ajamisen pääasiallisena eduna liikenneonnettomuuksien välttämisen. Olisi myös hyötyä, jos ei tarvitsisi ajaa itse pitkillä, yksitoikkoisilla reiteillä (46 prosenttia). 40 prosenttia näkee sen etuna, että ihmiset voivat ajaa, jotka eivät itse osaa ajaa. 38 prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa, ettei heidän tarvitse enää pysäköidä itse. 37 prosenttia osallistujista näkee sen etuna, ettei enää tarvitse jatkuvasti kiinnittää huomiota nopeusrajoituksiin. Ainakin 14 prosentilla itseohjautuvien autojen etu olisi kyky nukkua tien päällä. "Tietäinen pettymys on havaittavissa kysymyksessä "Ei enää tarvitse selviytyä stressaavista tilanteista yksin": seuran vuonna 2016 tekemässä vertailukelpoisessa tutkimuksessa 40 prosenttia mainitsi tämän automatisoidun ajon eduksi, mutta tänä vuonna se oli vain 29 prosenttia. Tämä voi olla merkki siitä, että tekniikkaan on nyt vähän vähemmän luotettu, liikennepsykologi kerho sanoo.

Yksi kysymys ÖAMTC:n jäsenille oli, mitkä heillä olisi tärkeimmät huolenaiheet itseajavan auton hankkimisesta tämän päivän näkökulmasta. Vastaajien ykkösvaraus on pelko automatisoitujen ajoneuvojen virheellisistä päätöksistä – tämä laski merkittävästi 76 prosentista (2016) 67 prosenttiin (2022). Huoli sähköisistä virheistä tai vaurioista laski 72 prosentista (2016) 65 prosenttiin (2022). Huomattava 56 prosenttia kyselyyn vastanneista pelkää hakkereiden hyökkäyksiä tai auton joutumista jonkun muun haltuun. Tärkeä asia tässä yhteydessä on tietoturva. "Järjestelmät ovat tulossa älykkäämmiksi ja verkottuneemmiksi. Liikenneturvallisuuden kannalta tämä on tervetullutta - mutta autosta ei missään tapauksessa saa muodostua datamustekalaa. Öamtc:lle on selvää, että vain ajoneuvon omistaja voi päättää ajoneuvoon luotujen ja mahdollisesti tallennettujen tietojen käytöstä", Seidenberger selittää. Tietosuvereniteettia koskevien kysymysten lisäksi myös hakkereilta ja tietovarkauksilta suojautuminen on liikkuvuusklubin painopiste.