NoVA 2021: Vähäinen vaikutus päästöihin

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am und aktualisiert am

Hallitus ennustaa 140 000 tonnin CO2-säästöpotentiaalin vuoteen 2030 mennessä muuttamalla NoVA-asetusta. Se kuulostaa paljon, mutta sitä se ei ole. Kuten Itävallan Fleet Association (FVA) on laskenut, jokaisen kaupallisesti käytetyn ajoneuvon Itävallassa pitäisi ajaa vain 59 kilometriä vähemmän vuodessa saavuttaakseen samat päästösäästöt.

Die Regierung prognostiziert durch die Änderung der NoVA-Regelung ein CO2-Einsparungspotenzial von 140.000 Tonnen bis 2030. Das klingt nach viel, ist es aber nicht. Wie der Fuhrparkverband Austria (FVA) errechnet hat, müsste jedes gewerblich genutzte Fahrzeug in Österreich nur 59 Kilometer pro Jahr weniger fahren, um die gleiche Emissionseinsparung zu erreichen.
Hallitus ennustaa 140 000 tonnin CO2-säästöpotentiaalin vuoteen 2030 mennessä muuttamalla NoVA-asetusta. Se kuulostaa paljon, mutta sitä se ei ole. Kuten Itävallan Fleet Association (FVA) on laskenut, jokaisen kaupallisesti käytetyn ajoneuvon Itävallassa pitäisi ajaa vain 59 kilometriä vähemmän vuodessa saavuttaakseen samat päästösäästöt.

NoVA 2021: Vähäinen vaikutus päästöihin

140 000 tonnia hiilidioksidia. Uuden NoVA-asetuksen on tarkoitus vähentää tätä hiilidioksidipäästöjen määrää Itävallassa vuoteen 2030 mennessä. Henning Heise, Itävallan laivastoliiton (FVA) puheenjohtaja: "Se kuulostaa suurelta saavutukselta - mutta se ei ole sitä, kuten Itävallan laivastoliiton (FVA) yksinkertainen laskentaesimerkki osoittaa."

Tätä varten sinun on tiedettävä muutama numero, oltava taustatietoa laivaston harjoittelusta ja tehtävä muutamia yhteyksiä. Mutta ensin asiat ensin:

Kuinka monta kaupallisesti käytettyä ajoneuvoa on tällä hetkellä rekisteröity Itävallassa?

Vuoden 2020 lopussa Itävallan tilastokeskuksen ajoneuvokannan mukaan 719 957 henkilöautoa ja 341 234 hyötyajoneuvoa oli rekisteröity itävaltalaisiin yrityksiin. Tämä vastaa yhteensä 1 061 191 kaupallisesti käytettyä ajoneuvoa M1- ja N1-luokissa.

Kuinka monta kilometriä näillä autoilla ajetaan keskimäärin vuodessa?

Heise: "Ammattikäyttöisten ajoneuvojen vuotuinen ajokilometrimäärä on keskimäärin yli kolme kertaa niin korkea kuin yksityiskäyttöisten autojen ja on noin 35 000 kilometriä vuodessa. Yhteensä 1 061 191 kaupallisesti käytettyä ajoneuvoa ajaa noin 37 141 685 000 kilometriä vuodessa. Tai toisin sanoen: maasta kuuhun ne kattavat etäisyyden yhdessä. 384 400 kilometriä - Takaisin 97 333 kertaa.

Liittovaltion ympäristöviraston päästölukujen mukaan henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot (kokonaispaino alle 3,5 tonnia) aiheuttavat 296,5 grammaa CO2-päästöjä kilometriä kohden. Heise: "Tehdään laskenta yksinkertaiseksi ja otetaan jatkolaskennan perustaksi 249 grammaa eli autojen pienemmät CO2-arvot ja kerrotaan CO2-päästöt kilometriä kohden kaikkien kaupallisesti käytettyjen ajoneuvojen vuosittaisella ajokilometrillä eli 37 141 685 000 kilometrillä, yhteensä 20 28 kilometriä. tonnia vuodessa. Näemme jo nyt, että 140 000 tonnia ei ole iso juttu.

Kuinka monta kilometriä NoVA:n kautta suunniteltu säästö vastaa? Jos haluat tietää, kuinka monta kilometriä vähemmän kunkin kaupallisessa käytössä olevan ajoneuvon tulisi ajaa vuodessa saavuttaakseen ennusteen, sinun tarvitsee vain jakaa 140 000 tonnia 249 grammalla CO2-päästöjä ja jakaa ne yhdeksälle vuodelle - muistetaan, että säästöt kohdistuvat vuoteen 2030 asti. Tämä vastaa yhteensä 5,9 tai 6 kilometriä. 62 472 111 kilometriä vuodessa. "Kukin tällä hetkellä kaupallisesti käytetyistä 1 061 191 ajoneuvosta joutuisi ajamaan vain 59 kilometriä vähemmän vuodessa saavuttaakseen samat hiilidioksidisäästöt kuin hallitus ennustaa NoVA-vaikutuksena", korostaa Heise.

CO2-päästöjen vähentäminen NoVA-Neun kautta on korkea hinta

Tämä laskelma osoittaa kaksi asiaa erittäin selvästi. "Ensinnäkin: NoVA ei sovellu välineeksi CO2-päästöjen vähentämiseen", sanoi Heise. Ja toiseksi: "Itävallan hiilidioksidipäästöjen lievä väheneminen - 140 000 tonnia vastaa 1,5 prosentin vähennystä tällä hetkellä kaupallisesti rekisteröityjen ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä. Minimaalinen vaikutus ostetaan siksi erittäin korkealla hinnalla. Tämän maksavat tuhannet yritykset Itävallassa, jotka ovat joka tapauksessa tällä hetkellä erittäin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa."

FVA:n puheenjohtaja tekee selväksi: "Pidämme liikennealan viherryttämistä. Itävallan laivastoliitto on perustamisestaan ​​lähtien kampanjoinut ammatillisen liikkuvuuden hiilidioksidipäästöjen puolesta osana kohdennettua osaamisen siirtoa paikallisten yritysten välillä." Esimerkiksi yhdistys on jo järjestänyt yhdessä BieM:n (Federal Initiative for Electromobility) kanssa kaksipäiväisen sähköisen liikkuvuuden konferenssin, jossa kaluston johtajilla oli myös mahdollisuus testata 50 sähköautoa kaikissa luokissa. Tätä varten järjestettiin lukuisia seminaareja sähköautojen käyttöönotosta kalustossa, toimivan latausinfrastruktuurin rakentamisesta ja parhaiden käytäntöjen luennoista.

 "Koemme, että B2B-liikkuvuus on muuttumassa. Monet yritykset ovat siirtymässä kohti CO2-neutraaliutta tai valmistautuvat siihen parhaillaan. Edistämme tätä osaamisen siirrolla, koska haluamme tukea kalustopäälliköitä siirtymisessä liikkuvuuspäälliköiksi", Heise selittää. Ja siksi FVA on sitä mieltä, että vahvin vipu hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä liikennealalla ei hautaudu korkeampiin veroihin, vaan toimenpiteet tulisi suunnitella laajemmiksi, käytännönläheisemmiksi ja motivoivammiksi.

Toisaalta laivastoliitto vaatii kevyiden hyötyajoneuvojen NoVA:n käyttöönottoa vähintään vuodella tai kevyiden hyötyajoneuvojen NoVA-laskelman korjaamista. Heise: "Markkinat eivät tällä hetkellä tarjoa sähköistä vaihtoehtoa kaikkiin tarkoituksiin. Henkilöautoalalla vaihto on jo mahdollista enemmistölle, mutta hyötyajoneuvoalalla se on edelleen erittäin vaikeaa. Jos poliitikot pakottavat nyt yrittäjät vaihtamaan, he vaarantavat sähköisen liikkuvuuden pitkäaikaisen menestyksen Itävallassa huonojen arkikokemusten vuoksi." (Huomaa: Käsittelimme aihetta yksityiskohtaisesti osassa 3!)

1-2-3 lippu on "täydellinen lähestymistapa"

Lisäksi FVA vaatii Itävallan laajuista rahoitusta työntekijöiden koulutukseen liikkuvuuden ja matkanhallinnan aiheissa. Heise: "Jos enemmän työmatkoja ja työmatkoja tehtäisiin junalla tai juna-ajalla, niin ajoneuvojen vuosikilometrit pienenevät reilusti yli 59 kilometriä vuodessa. Liittoministeri Leonore Gewesslerin aloitteesta 1-2-3 -lippu on täydellinen lähestymistapa tähän. Maksimivaikutuksen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän tietoisuutta työmatkojen turvallisuudesta, kustannuksista ja ajankäytöstä. Lyhyesti: sinun on näytettävä yrityksille, että ne voivat vähentää polttoainetta, kalustokustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä samalla kun lisäävät työntekijöidensä tehokkuutta ja turvallisuutta.

Harkitse vaihtoehtoisia liikkumismuotoja

Lisäksi laivastoyhdistyksen puheenjohtajalle on selvää, että myös yrityspyörillä ja tavarapyörillä on puolensa - vaikka ne eivät mahdollistakaan kaikkien toimialojen ja yritysten mahdollisuutta tulla toimeen ilman kevyttä hyötyajoneuvoa. Tilanne on tällä hetkellä samanlainen pakettiautojen kanssa; markkinat eivät tällä hetkellä tarjoa oikeaa sähkömallia jokaiseen tarkoitukseen. Heise: "Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii myös yrityksiltä luovuutta ja joustavuutta. Jokaisen toimitusjohtajan tulee uskaltaa katsoa mahdollisia vaihtoehtoja perinteisille ajoneuvoille ja testata niitä vakavasti jokapäiväisessä elämässä ennen kategorista poissulkemista. Tämä koskee yhtä lailla Rail & Drivea, sähköistä liikkuvuutta kuin työ- ja tavarapyöriä."

Kaikki toimet, jotka edistävät hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ovat tärkeitä. Ja bonukset ovat tunnetusti rangaistuksia voimakkaampia. Siksi FVA näkee suuren mahdollisuuden toimenpiteissä, joilla on positiivisia konnotaatioita ja NoVA-vaihtoehtoja. Heise: "Kotimaisilla yrityksillä ja niiden liikkuvuuskäyttäytymisellä on valtavat mahdollisuudet hiilidioksidin säästöihin. Suosittelemme siksi, että kaikki yrittäjät ottavat käyttöön työntekijöiden motivointiohjelmia - ja niitä tulee myös poliitikkojen edistää." Esimerkiksi FVA:lle olisi ajateltavissa CO2-säästöbonus, joka näyttää yrityksen ja yksittäisten työntekijöiden CO2-liikkuvuusjalanjäljen tietyltä ajanjaksolta selkeästi dokumentoidulla ennen/jälkeen -vertailulla. Heise: "Se toisaalta tekisi päästöistä läpinäkyviä ja toisaalta avaisi pelikentän motivoiville toimenpiteille. Jokainen, joka säästää tietyn prosentin - olipa yritys tai työntekijä - palkitaan. Jokainen, joka kieltäytyy tai lisää niitä, joutuu maksamaan siitä."

Starttituki apurahojen muodossa

Mutta nämä laskelmat ovat monimutkaisia ​​ja aikaa vieviä. Heise: "Yrittäjät tarvitsevat tähän positiivisia näkökulmia. Tämä vaatii aluksi hieman lisäponnistusta: pitää hankkia osaamista, lisätä tietoisuutta aiheesta ja motivoida työntekijöitä - ja yritysten on investoitava. Tämä vaatisi tukea päästöanalyysiin, koulutusta ja koulutusta sekä ohjelmistotyökalujen käyttöönottoa, jotka laskevat ekologisesti parhaan matkustusvaihtoehdon tai reitin ja automaattisesti ennätys CO2-napin painalluksella."

Heiselle ja FVA:lle yksi asia on selvä: "Päästöluvut ja ilmastonmuutos edellyttävät nopeita ja selkeitä toimia. Kaikkien luokkien ajoneuvot sähköistyvät tällä hetkellä eri nopeuksilla - ja sen myötä muutos kohti CO2-neutraaliutta. Yksi asia on selvä: tarvitsemme ajoneuvoja jatkossakin - mutta nyt meillä on mahdollisuus tehdä operatiivisesta liikkuvuudesta ilmastoystävällistä, koska tämä yhteiskunta kommunikoi ja toteuttaa tulevaisuuden yhteiskunnan ja politiikan avulla."