Supply Chain Act: Uudet due diligence -velvoitteet yrityksille

Supply Chain Act: Uudet due diligence -velvoitteet yrityksille

Oli 24. huhtikuuta 2013 Bangladeshissa. Kuten joka päivä, tuhannet ihmiset työskentelevät tekstiilituotannossa jättiläisille, kuten Benetton, Kik ja Walmart Rana Plaza -nimisessä tehdasrakennuksessa. Paljon enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä palkalla, joka riittää selviytymiseen. Kriittisiä rakenteellisia vaurioita oli havaittu edellisinä päivinä. Ei väliä: (enimmäkseen naispuolisen) työvoiman on pakko jatkaa työtä. Yhtäkkiä rakennus romahtaa. 1 100 ihmistä kuolee ja 2 000 loukkaantui.

11. kesäkuuta 2021, yli kahdeksan vuotta myöhemmin, Saksan liittopäivien liittopäivät - ei vähiten vastauksena Rana Plazalle - hyväksyivät lain yrityksen due diligencesta toimitusketjuissa (Supply Chain Due Diligence Act, LkSG), jonka tarkoituksena on estää tällaisten katastrofien ja epäinhimillisen työn toistuminen maailmanlaajuisesti. Tällä on kauaskantoisia seurauksia taloudelle. 

Lain, jota usein kutsutaan vain Supply Chain Actiksi, nojalla saksalaiset yritykset (ne, joilla on pääkonttori tai jopa vain sivuliike Saksassa), joilla on yli 3 000 työntekijää, ovat 1. tammikuuta 2023 alkaen velvollisia varmistamaan tiettyjen ihmisoikeus- ja ympäristömääräysten noudattamisen toimitusketjuissaan. Laki tulee voimaan 1.1.2024 alkaen 1 000 työntekijän rajasta. 

Mitä toimitusketjulaki vaatii

Mutta mitä toimitusketjua koskeva due diligence -laki tarkalleen ottaen säätelee? Kansainväliset sopimukset YK:n puitteissa edellyttävät jo tiettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamista, kuten lapsityövoiman tai orjuuden kieltämistä. Koska nämä eivät kuitenkaan saavuttaneet toivottua menestystä, Saksan liittohallitus joutui toimimaan. Se velvoittaa nyt suuremmat yritykset lailla paitsi itse noudattamaan näitä ihmisoikeus- ja ympäristömääräyksiä koskevia standardeja, myös vaikuttamaan tavarantoimittajiinsa niin, että nämä myös täyttävät due diligence -velvollisuutensa. Tämä sisältää myös paikallisen työlain noudattamisen varmistamisen.

Tämä on tehtävä due diligence -tarkastuksen kannalta

Viime kädessä koko toimitusketjussa tulisi olla asianmukaista huolenpitoa, mistä johtuu koko virallinen nimi: Supply Chain Due Diligence Act. Tästä syystä yritysten on hankittava tavarantoimittajilta sopimusvakuutukset. Koulutusta ja jatkokoulutusta sekä valvontatoimenpiteitä on otettava käyttöön. On tärkeää luoda dokumentointi-, raportointi-, ennaltaehkäisy- ja organisatoriset toimenpiteet sekä riippumaton valitusmenettely (eräänlainen "whistleblowing hotline").

Jos yritys nyt saa tietoonsa rikkomuksista, sen tulee ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin rikoksentekijää vastaan ​​sekä luoda ja toteuttaa konsepti ennaltaehkäisyä, lopettamista tai minimointia varten. Tämä voi joskus olla monimutkaista ja kallista. Säännösten rikkominen voi maksaa asianomaiselle yritykselle kalliita: seuraamuksia voidaan määrätä enintään kaksi prosenttia yrityksen keskimääräisestä vuosiliikevaihdosta. Puhumattakaan sellaisista loukkauksista aiheutuvista mainevaurioista ja mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista. Lisäksi julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen on kielletty.

Velvollisuudet myös itävaltalaisille 

Uusi laki – vaikka se olisi Saksan liittohallituksen aloitteesta ja Saksan liittopäivien hyväksymästä – vaikuttaa myös Itävallan yrityksiin. Niillä yrityksillä, jotka ovat toimittajia asianomaisille saksalaisille yrityksille ja joilla on siksi liikesuhde niiden kanssa, on paljon tehtävää itse - koska nämä saksalaiset yritykset yrittävät siirtää toimitusketjulain mukaiset velvoitteensa suorille toimittajilleen siltä osin kuin tämä vaikuttaa toimitusketjuun. Ja nämä puolestaan ​​toimittajilleen ja niin edelleen.

"Saksassa on noin 600 yritystä, joissa on yli 3 000 työntekijää ja yli 3 000 yritystä, jotka työllistävät yli 1 000 henkilöä", selittää Roland Falder, Emplawyersin yhteistyökumppani Münchenissä: "Heillä on kuitenkin jälleen suuri määrä tavarantoimittajia. Joten riski olla osa asianomaisen yrityksen toimitusketjua, vaikka omaa työntekijääsi ei olisikaan niin pieni."

Mutta mikä "toimitusketju" oikein on? Tämä sisältää kaikki kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvat vaiheet, jotka ovat tarpeen tuotteiden valmistamiseksi ja/tai asianomaisen yrityksen palvelujen tarjoamiseksi. Tämä koskee tuotteen raaka-aineita tai komponentteja, tuotannon kannalta välttämättömiä palveluita, mutta myös vain välillisesti tarpeellisia, kuten vakuutus-, logistiikka- tai konsultointipalveluita (esim. veroneuvontaa tai juridista neuvontaa). 

Tässä suhteessa toimitusketju on enemmän käänteinen "tarjontapuu", jossa on monia oksia. Ja ne on ensin tunnistettava. Ja ne eivät pysy vakiona, koska toimittajat vaihtuvat silloin tällöin.

Toimittajien pitäisi toimia nyt

Mitä saksalaisen yrityksen toimitusketjuun kuuluvien itävaltalaisten toimittajien on nyt tehtävä? "No, se riippuu jossain määrin siitä, mitä velvoitteita asiakkaasi sinulle asettaa. Voidaan kuitenkin olettaa, että nämä ovat erittäin laajoja velvoitteita", sanoo Dominik Leiter, Wienin Weisenheimer Legalin asianajaja ja yhteistyökumppani. 

Asiakkaiden velvoitteiden täyttämiseksi on suoritettava prosessi, jossa analysoidaan heidän omaa toimitusketjuaan. Sisäiset vastuut on määritettävä, prosessit ja ohjeet on otettava käyttöön ja työntekijöiden koulutusta on suoritettava, jotta varmistetaan havaittujen vaatimustenmukaisuusrikkomusten valvonta ja reagointi.

Mutta mitä tapahtuu, jos et pysty korjaamaan näiden standardien rikkomusta, josta olet tullut tietoiseksi, esimerkiksi siksi, että Kaukoidän alihankkija ei tee yhteistyötä? Tällöin sinun on luultavasti lopetettava toimitussuhde ennen kuin saksalainen yritys tekee samoin kanssasi liikesuhteessa. Weisenheimer Legal neuvoo yrityksiä puuttumaan asiaan nopeasti ja ennakoivasti. Tätä voisi hyödyntää markkinoinnissa.

Muuten, eurooppalainen toimitusketjudirektiivi on jo valmisteilla EU-tasolla. Asiantuntijoiden mukaan ei ole vielä mahdollista arvioida, milloin Euroopan unioni todella toteuttaa tämän, mutta todennäköisesti se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Tämä on yksi syy, miksi yritysten kannattaa ryhtyä toimiin nyt ja tarttua Supply Chain Act -aloitteeseen. Dominik Leiter esittää lisäargumentteja tälle: ”Omista toimittajistasi saat selville tärkeitä asioita ilman suuria lisäponnisteluja ja saada kilpailuetua muihin toimittajiin nähden.”

Euroopan tasolla on jo valmisteilla toimitusketjudirektiivi, joka edellyttää myös Itävallan yrityksiä huolehtimaan perusoikeuksista ja ympäristöstandardeista toimitusketjussaan. Vielä ei tiedetä, milloin tämä direktiivi on pantava täytäntöön.

Supply Chain Act: Itävallan hyväksyntä

Politiikassa on ymmärrystä tällaisille laeille. Neosin ympäristö- ja taloustiedottaja Gerald Loacker sanoi KFZ Wirtschaftin kysymykseen: "Vaikka maailmantalouden rajoituksia on aina punnittava erittäin huolellisesti, sosiaalista ja ympäristöllistä polkumyyntiä estäviä määräyksiä on pidettävä tervetulleina." Tietenkin hän lisää seuraavan varoituksen: "Kunhan tällaiset määräykset eivät ole liiallisia ja saavat yrittäjät vastuuseen asioista, jotka ovat yksinkertaisesti heidän vaikutuspiirinsä ulkopuolella."

Tällaisten määräysten ei tietenkään pitäisi olla liiallisia ja velvoittaa yrityksiä vastuuseen asioista, jotka ovat yksinkertaisesti niiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Uuden toimitusketjulain vuoksi tätä vaaraa ei ole, varsinkin kun Saksan lainsäädäntö ei edellytä yrityksiä menestymään, vaan ainoastaan ​​kohtuullisten ponnistelujen tekemistä. Mutta painotuksella. 

Yhteenveto: 

Uuden toimitusketjulain myötä Saksan liittohallitus etenee ihmisoikeuksien edistämiseksi: Bundestag pitää yrityksiä vastuullisina yritysten due diligence -valvonnasta. Niiden koko arvoketjussa. Suurilla yrityksillä on velvollisuus varmistaa ihmisoikeuksien suojelu ja ympäristönormien noudattaminen toimitusketjussaan sekä hankkia asiaankuuluvaa tietoa. Koska yleiset due diligence -velvoitteet sisältävät liikesuhteet tavarantoimittajien kanssa, laki koskee myös itävaltalaisia ​​yrityksiä - jos ne ovat tavarantoimittajia suurille saksalaisille yrityksille. Asiantuntijat neuvovat näitä yrityksiä aktiivisesti noudattamaan due diligence -velvollisuuksia ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tiedottamisesta ja dokumentoinnista työntekijöiden koulutukseen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseen.